Ehdottomasti samaa mieltä

Jaakko Tulivesi istui kampanjatoimistossa ja luki sanomalehteä. Leena seisoskeli ikkunan ääressä kahvikuppi kädessään. Aurinko oli saanut jääpuikot kasvamaan vastapäisen talon räystäälle, ja Leenasta oli hauska katsella, kuinka vesitipat kimmelsivät kaikissa sateenkaaren väreissä ennen kuin ne tippuivat alas katuojaan.
- Galluppien mukaan me olemme nousseet kolme pinnaa, Jaakko naurahti.
- Virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä, Leena sanoi hajamielisesti.
- Mutta eihän se kosketa meitä. Meidän puolue ei ole missään marginaalissa. Nousu mikä nousu.
- Virhemarginaali on tilastotieteellinen termi. Se tarkoittaa, että tulos ei ole aivan tarkka vaan se voi vaihdella virhemarginaalin puitteissa.

Jaakko laski lehden käsistään ja katsoi Leenaa vino hymy huulillaan. Loisteputkilampun valo heijastui hänen uusien silmälasiensa linsseistä. Laseissa ei ollut taittoa lainkaan, sillä Jaakon näössä ei ollut mitään vikaa. Paitsi ulkonäössä, Leena ajatteli. Ja sen korjaamisessa silmälasit auttoivat edes vähäsen. Lasien hankkiminen oli ollut Leenan idea. Niillä Jaakosta sai vähän fiksumman oloisen.
- Sinä se aina olet liika viisas. Onhan noista yliopistotutkinnoista varmaan jotakin iloa, mutta käytännön töissä niillä ei tee mitään. Minä olen käynyt vain kansakoulun ja hyvin olen pärjännyt. Kaksi kautta eduskunnassa ja kolmas on siunausta vaille sinetöity.

<< Takaisin edelliselle sivulle